Welcome

Welcome
Sisällön tarjoaa Blogger.

Miksi aamupalan syöminen on tärkeää?

-
* Postaus sisältää syvälinkkejä

Osallistuin viime viikolla elintarvikemaahantuoja Lejoksen järjestämään aamupalapressitilaisuuteen, jossa esiteltiin yrityksen Aamuvallankumous-hanke. Hankkeen tavoitteena on taistella parempien aamujen puolesta.

"Aamuvallankumouksella haluamme muistuttaa herkullisen ja täysipainoisen aamupalan merkityksestä koko päivän jaksamisen kannalta. Kannustamme kuluttajia nauttimaan herkullisista aamiaishetkistä, sillä uskomme Lejoksella, että jokainen ansaitsee saada hyvän aloituksen päiväänsä"
Katri Heinonen, Lejoksen markkinointijohtaja

Aamupala on omalla kohdallani päivän tärkein ateria. Tiedän että minun on jaksamiseni kannalta syötävä aamulla kunnolla ja valitsen myös herätä hyvissä ajoin, jotta saan syödä rauhallisessa tahdissa kiireettä. Aamupalani koostuu yleensä jonkinlaisesta (runsaasti energiaa sisältävästä) tuorepuurosta sekä hedelmästä. Syömisen lisäksi pidän myös huolta siitä että juon aamulla runsaasti vettä. Aamupala starttaa monen muunkin suomalaisen arkipäivän, Lejoksen Dagmarilla teettämän kyselyn mukaan 44% vastanneista ei lähde kotoaan syömättä sitä.

Ravitsemusasiantuntija ja tutkija Patrik Borg kertoi Lejoksen tilaisuudessa aamupalan terveydellisistä vaikutuksista. Tulen seuraavaksi kertomaan mitä opin Borgin luennolta.


Patrik Borg aloittaa puheenvuoronsa painottamalla aamupäivän syömisten tärkeyttä ja sanoo, että jokaisen on löydettävä itselleen toimiva tapa syödä. Jotkut meistä syövät mieluiten pienemmän aamupalan ja suuren lounaan, kun taas toisille on luontaista toimia toisinpäin. Alkupäivän energiansaanti on kuitenkin tärkeä turvata riittävällä syömisellä.

Tutkimukset aamupalan tärkeydestä antavat ristiriitaisia tuloksia muun muassa sen takia että ihmiset sietävät nälkää eri määrissä. Henkilö jolla on hyvä nälänsäätelykyky voi pärjätä jopa ilman aamupalaa, kun taas huonomman nälänsäätelykyvyn omaavan henkilön on pakko syödä aamupalaa. Aamupalan tarvetta voi itse kartoittaa tunnustelemalla sitä kuinka usein nälkä pääsee yllättämään. Jos sinulle usein tulee aamupäivän aikana kova nälkä tai mielitekoja, hyötyisit luultavasti aamupalan syömisestä. Meistä suurin osa kuuluu itseasiassa siihen ryhmään joka hyötyisi päivän aloittamisesta aamupalalla.

Aamupalan syöminen on tärkeää muun muassa siitä syystä, että sen on todettu vaikuttavan positiivisesti kognitiiviseen kapasiteettiimme ja auttavan meitä jaksamaan. Aamupala tuo myös puskuria päivään edesauttamalla sitä ettei kova nälkä tai erilaiset mieliteot pääse yllättämään.
Liian vähäinen aamusyöminen voi aiheuttaa kehossa energiavajeen, joka myöhemmin päivällä saattaa laukaista tarpeen ahmia. Aamupala voi toisin sanoen auttaa myös painonhallinnassa.

Borg kertoo tutkimuksesta jonka mukaan jopa 74% naisista kokee syyllisyyttä syömisestä. Tutkimuksen tulokset kertovat myös että jännite syömistä kohtaan saa syyllisyyttä tuntevan ihmisen syömään entistä enemmän. Borg antaa ohjeeksi että syömiseen liittyviä tottumuksia kannattaa lähteä muuttamaan pikkuhiljaa, pienillä muutoksilla saadaan parhaiten tuloksia aikaan sillä isot muutokset syömisessä kestävät harvoin pitkään.

*Jos kaipaat inspiraatiota aamupalan syömiseen, löydät Lejoksen verkkosivuilta herkullisia aamupalareseptejä.


Mitä aamulla kannattaa syödä?

Borg kertoo että moni suomalainen syö liian pienen aamupalan. Perusterveen aikuisen tulisi esimerkiksi syödä aamulla yhden leivän sijasta kaksi leipää päällisineen. Jos henkilö suosii aamuisin puuron syömistä, tulisi puuro tehdä 1,5-2dl hiutaleita, yhdessä desilitrassa puurohiutaleita on liian vähän energiaa vaikka annos saattaa näyttää riittävän suurelta.

Aamupalan tulisi hiilihydraattien lisäksi sisältää myös marjoja/hedelmiä sekä noin nyrkin kokoisen annoksen proteiinia esimerkiksi rahkan, jogurtin tai kananmunan muodossa.

Kuinka aamupalaa voi oppia syömään?

1. Laita herätyskello soimaan puoli tuntia tavallista aikaisemmin. Ruoka maistuu paremmin kun on aikaa istua hetkeksi pöydän ääreen, eikä kotoa tarvitse heti kiirehtiä kouluun tai töihin.

2. Valmistele aamupala iltaa ennen, näin säästät aikaa ja voit keskittyä aamulla syömiseen.

3. Haasta itsesi syömään aamupalaa joka päivä kolmen viikon ajan vaikka tuntuisi siltä ettei ruoka maistu. Keholla kestää jonkin aikaa tottua uusiin rutiineihin mutta syöminen helpottuu ajan kanssa.

4. Viileä ja nestemäinen juoma voi olla joillekin helpompi aamupala kuin esimerkiksi leipä tai puuro. Smoothien juominen aamulla on hyvä tapa totuttaa itsensä aamusyömiseen ja aamupalaa voi sitten pikkuhiljaa lähteä täydentämään. Toinen vaihtoehto on syödä osa aamupalasta kotona ja pakata loput mukaan kouluun/töihin.
Lejoksen tuotevalikoimasta löytyy esimerkiksi omenasta, granaattiomenasta, vadelmasta, mustikasta ja acaipyreestä tehty Lagom smoothie jonka voi nauttia osana täysipainoista aamiaista.

5. Syö säännöllisesti pitkin päivää jotta kehosi tottuu säännölliseen ravinnonsaantiin. On hyvä merkki jos kehosi viestii aamulla nälästä.

6. Vaikeat tunteet kuten stressi, ahdistus ja masennus saattavat heikentää ruokahalua. Syöminen on helpompaa kun muistat pitää huolta omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi.

id nosto
Kuvat: Karri Harju

Lämmin kiitos Lejokselle kutsusta tilaisuuteen ja kiitos ihanalle Ennille seurasta!


Mitä ajatuksia teksti herättää sinussa?


x: Nessa

Kun läheinen sairastuu

-
En suoraan sanottuna oikein tiedä mikä tämän postauksen punainen lanka on, mutta haluan kirjoittaa tänne taas vähän avoimemman tekstin siitä mitä arjessani on tällä hetkellä meneillään. Pahoittelen sitä että tekstin sisältö poikkelehtii aiheesta toiseen.

Kuten mainitsin ohimennen muutama viikko sitten on yksi läheisistäni sairastunut. Tunnen läheiseni tilanteesta huolta ja se vaikuttaa tällä hetkellä arkeeni. Olen kuitenkin kiitollinen siitä että olen saanut olla läheiseni seurana hänen tämänastisissa hoidoissaan ja on tuntunut hyvältä kuulla että seurani on toivottua. Samalla tietenkin turhauttaa se etten pysty tekemään tämän enempää.

Yleisellä tasolla voin sanoa huomanneeni että hoidoissa ja lääkärintapaamisissa on hyvä olla mukana sairastuneen lisäksi ainakin yksi toinen henkilö, jännitys saattaa nimittäin estää sen että sairastunut muistaa mistä tapaamisessa on puhuttu. Läheisenä voi siksi olla hyvä varautua tekemään muistiinpanoja siitä mitä tapaamisessa käydään läpi. 


Läheiseni sairastumisen jälkeen olen moneen otteeseen ihmetellyt sitä kuinka vahva ihmisen mieli on, että läheiseni jaksaa sairastumisestaan huolimatta kaivata ja kiinnostua arjen rutiineista. Arki varmasti auttaa jaksamisessa monella tapaa, onhan sairaus loppupeleissä vain osa ihmistä. Sen tuottaman pelon ja ahdistuksen alta löytyy kaikki samat luonteenpiirteet ja kiinnostuksen kohteet, joita henkilöllä oli ennen sairastumistaan.

Olen siis pyrkinyt kiinnostumaan myös läheiseni arjesta, enkä pelkästään kysellyt hänen voinnistaan. Tässäkin on mielestäni kyse oikeanlaisen tasapainon löytämisestä, sillä toki läheisen jaksamistakin on tärkeä tiedustella, sairautta ei voi niin sanotusti voi lakaista maton alle. Sairaus herättää paljon ajatuksia ja niistä on tärkeä pystyä puhumaan.

Puhtaasti omiin kuulumisiini palatakseni on minun suoraan sanottuna tehnyt mieli laittaa koulu tauolle, jotta voisin viettää enemmän aikaa Porvoossa. Olen olosta huolimatta toki jatkanut kouluhommien tekemistä normaalisti ja ollut iloinen siitä, että sain edes jonkinlaisen kanditekstin kasattua. Teksti ei tosin vielä ole sellaisessa kunnossa että haluaisin palauttaa sen arvostelua varten.  Huomaan olevani tällä hetkellä tosi epävarma oman osaamiseni suhteen ja kaikenlaisten päätösten teko (esimerkiksi esseen palauttamisen suhteen) tuntuu vaikealta. Haluan työstä korkean arvosanan, mutten tällä hetkellä koe pystyväni tuottamaan siihen nähden riittävän hyvää sisältöä.

x: Nessa