Itsemurha-ajatuksista kysyminen voi estää peruuttamattoman teon

-
* Itsemurha-ajatuksista kysyminen voi estää peruuttamattaman teon, osa 2

Haluan jakaa kanssanne itsemurhaa käsittelevän tiedoitteen, jonka sain eilen sähköpostiini.
Itsemurhasta keskustelu voi olla tuskallista, mutta siitä puhuminen on tärkeää, sillä aihe koskettaa yllättävän monea, Suomessa asuvaa henkilöä. Itsemurhaa ajattelevan henkilön lisäksi tilanteesta kärsivät myös henkilön omaiset ja läheiset.


Koen aiheen ajankohtaiseksi, sillä syksy on vuodenaika, jolloin monen olo vaikeutuu syystä tai toisesta. Kun olo on tarpeeksi huono, voi myös avun hakeminen ja etsiminen tuntua ylivoimaiselta. Tästä syystä, olen koonnut postauksen loppuun yhteystietoja, joiden kautta apua pystyy hakemaan sekä itsetuhoisesti käyttäytyvä henkilö, että henkilön omaiset.

Suomessa tehtiin 789 itsemurhaa vuonna 2014. Yrityksiä on arvioitu olevan noin 10–30 kertainen määrä. Itsemurha-ajatukset voi turvallisesti ottaa puheeksi kuka vain, joka on huolissaan lähellä olevan ihmisen jaksamisesta. Ajatuksista puhuminen ahdistuneen kanssa ei lisää itsetuhoisuutta, mutta voi pelastaa itsemurhayritykseltä. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään lauantaina 10.9.

Itsemurha-ajatukset ovat yleisempiä kuin luullaan. Ei välttämättä tarvita isoa, ulospäin näkyvää kriisiä. Monta pientä vastoinkäymistä voi tuntua yhtä raskaalta kuin yksi suurempi kriisi.

Itsemurhaa ajatteleva haluaisi kyllä elää, mutta hän ei löydä muita keinoja psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin henkilö ymmärtää, että ei oikeasti halua kuolla ja että muita vaihtoehtoja on, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.


Suurin osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Epätoivo on hetkellisesti syventynyt, mikä saa vaikean elämäntilanteen tuntumaan umpikujalta. Keskustelu estää tällaisia yrityksiä tehokkaasti.

Usein pelätään, että asiasta puhuessa sanotaan vääriä asioita tai rohkaistaan vahingossa toista itsemurhaan. Puhuminen on kuitenkin aina parempi kuin puhumattomuus. Hyvänä ohjeena on, että kun välität, et vahingoita, kertoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.

Jos toisen jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan. Toivottomuuden ilmetessä kannattaa kysyä myös mahdollisista itsemurha-ajatuksista ja pohtia, miten vaikeassa tilanteessa olevan jaksamista voitaisiin tukea esimerkiksi ammattiapua hakemalla.

Itsemurha-ajatuksista rohkeasti kysyminen kuuluu sekä erilaisille ammattiryhmille, että huolestuneille läheisille. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään joka vuosi 10.9 eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät Helsingissä Lapinlahden Lähteellä avoimen tapahtuman, jonka tarkoitus on muistuttaa itsemurhien ehkäisyn tärkeydestä. Tapahtuma alkaa kantaaottavalla pyöräkulkueella klo 11, jonka jälkeen on aiheeseen liittyvää keskustelua mm. YLEn Sekasin-draamasarjan nuorten näyttelijöiden johdolla.


Kuva tästä


Mistä apua itsetuhoisuuteen?



* Kriisiapu - soita tai vieraile alueesi terveyskeskuksessa

* Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa: 010195202

* Psykoterapia: Vaihtoehtona on myös hankkia omakustanteista tai Kelan tukemaa psykoterapiaa. Ota ensin yhteyttä terveyskeskukseesi, niin kuulet Kelan tuetun terapian mahdollisuudesta.

* Nuorille Helsingissä toimii Nuorten Kriisipiste, joka ylläpitää vastaanottoa, kriisipuhelinta ja chattia. Nuorten kriisipisteen sivuilta: ”Kriisit kuuluvat nuoruuteen, mutta niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Jos tunnet olosi ahdistuneeksi tai masentuneeksi, ota yhteys Nuorten Kriisipisteeseen.”

*Opiskelijoille: Ainakin suurimmissa kaupungeissa on yleensä oman oppilaitoksen hankkima opiskelijaterveydenhuolto.

* Perheille: Kunnat ylläpitävät perheiden tueksi perheneuvolaa. Neuvolasta saa tukea esimerkiksi lasten oireiluun ja sitä kautta voidaan järjestää muita tukimuotoja.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa sinua siitä, että olet tärkeä. Aina emme pärjää yksin ja silloin, meistä jokaisella on oikeus saada apua. Ansaitset kaiken tuen mitä on saatavilla!


x: Nessa

9 kommenttia

  1. Kiitos tästä postauksesta, varsinkin loppuosasta yhteystietoineen. Vaikka olen jo vuosien ajan kärsinyt ahdistuksesta ja itsetuhoisuudesta, en ole ajatellut että pahan olon iskiessä voisi soittaa johonkin kriisipuhelimeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ikävä kuulla, että voit huonosti! Lähetän sinulle lämpimiä voimahalauksia ja kannustan sinua rohkeasti käyttämään kaikkia, saatavilla olevia tukikeinoja. Sinulla on oikeus saada apua, eikä sinun tarvitse jaksaa yksin.

      Poista
  2. Ihanaa, kun olet kirjoittanut näin tärkeästä aiheesta. Sun blogis on myös todella mielenkiintoinen ja taisit saada musta uuden lukijan. Olet myös älyttömän kaunis <3

    http://inka-allornothing.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Inka ihanasta kommentista! Kävin myös perehtymässä sinun blogiisi, ja voin sanoa sekä sinusta, että blogistasti samat asiat.<3

      Poista
  3. Kyllä puhuminen auttaa, lyhyellä tähtäimellä minkälainen tahansa puheyhteys toiseen ihmiseen. Tämä on ainakin oma kokemukseni. Tällä viikolla puhuin läheisen (luulen, että on) ihmisen kanssa, kun todella pahasti ahdisti. En kertonut itsetuhoajatuksista, vaan "ahdistuksesta, joka kyllä menee pois" ja hän tuli lopuksi sanoneeksi joitain mielestäni täysin paikkansapitämättömiä ja ilkeitä asioita persoonastani. Silti se puhuminen auttoi minua siinä tilanteessa. Toki nyt kiukuttaa (no, se vie ajatuksiani osaltaan pois itseni lopullisesta nollaamisesta) ja itsetuhoajatukset ovat ikään kuin tasaantuneet ja vakiintuneet ja tuo sanominen on yksi kiviriippa tunteissani, mutta noin niin kuin hetkellisesti tuo auttoi. Omat itsetuhoajatukset kun eivät ole mitään kostoajatuksia, vaan sellaisia "olisinpa pois, pääsisinpä pois, kunpa minua ei olisi koskaan ollutkaan" -tyyppisiä.

    Esim. itsetuhoiselle teinille ei kannata mennä mitä tahansa puhelemaan tietenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla, että kamppailet näin vaikeiden ajatusten ja tunteiden kanssa! Olen iloinen, että rohkaistuit kertomaan läheisellesi itsetuhoisista ajatuksistasi ja ihailen kykyäsi löytää tilanteesta myös positiivinen puoli, vaikkei läheisesi osannut tukea sinua tilanteessa.

      Ihmiset, edes läheiset, eivät aina osaa sanoa vaikeissa tilanteissa niitä oikeita asioita, vaikka varmasti tarkoittavat sanomallaan hyvää. Yritä muistaa, etteivät läheisesi virheelliset sanat persoonastasi muuta millään tapaa sitä, kuka sinä oikeasti olet. Olet tärkeä ja ansaitset saada apua silloin, kun omat voimavarasi eivät riitä.

      Poista
  4. Hei sinä 8.11 kommentoinut anonyymi,
    Jätän kommenttisi julkaisematta suojellakseni yksityisyyttäsi, mutta haluan toivottaa Sinulle ja perheellesi voimia ja jaksamista. Toivottavasti tilanteesi helpottaa pian!

    VastaaPoista
  5. Se on totta, että itsemurhasta pitäisi voida puhua. Oma lähipiirini vain suuttuu asiasta mainitessa. Se pitää ikään kuin lakaista vain maton alle.
    Ne ihmiset ketkä tarvitsevat eniten rakkautta ja kärsivällisyyttä ovat usein niitä joita on vaikein rakastaa. Näin on omalla kohdallakin. Tarkoitus oli kuolla pois jo joulun alla, mutta pitkitin tilannetta. Nyt siihen on hyvä mahdollisuus kunhan saan ensiksi viimeiset laskut hoidettua pois. Mitä tekee perheeni. Pitää mykkäkoulua, koska olen ollut kovin vihainen. Olen ollut kovin vihainen koska heiltä ei ole tullut minkäänlaista empatiaa puoleeni, vaikka olen läpikäynyt aika rankan kokemuksen tässä.
    No, miettikööt pienessä mielessään autuita asioita kun minua ei enää ole. Olen päättänyt lopettaa tämän leikin kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,
      Kuulostaa siltä, että olet jo pitkään joutunut sinnittelemään huonossa voinnissa, ja että tarvitset ulkopuolista apua jaksaaksesi. Tarkistin asian ja sinun on tämän kaltaisessa tilanteessa on mahdollista soittaa suoraan hätäkeskuslaitokseen (puh:112). He auttavat sinua sieltä käsin saamaan apua. Toivon sinulle jaksamista ja rohkeutta pyytää apua vointiisi!

      Poista

Otan ilolla vastaan kommentteja kaikilta! :)